Eläimelliset aamut

Herään aina siihen kun Spock huokaisee ja röhisee kyllästyneenä. Se taitaa tehdä sen tahallaan, jotta heräisin ruokkimaan ja lenkittämään sen. Kun Spock vihdoinkin huomaa mun heränneen, se tunkee kylmän nenänsä mun naamaan ja moikkaa mua iloisella hännänheilautuksella. Nyt on myöhäistä perääntyä ja tokaisen Spockille "Onks sulla nälkä? Haluutko ruokaa?" Nämä kysymykset poitsu tunnistaa ja alkaa lipomaan huuliaan tietäen, että nyt on aamupalan aika! Hienosti se osaa odottaa ennen kun annan luvan hyökätä aamiaisen kimppuun. Tämä sama toistuu joka aamu. Joskus kohteena olen minä, joskus Sami.

Sitten pitää leikkiä. Mielellään koko päivä.

Kaneilla on myös tietty rutiini aamutoimissa. Heti kun pamahdan olohuoneeseen, niin kanit kärkkyy häkin nurkassa odottaen aamuista pellettiannosta. Joudun tunkemaan ruokakupin häkkiin, kun nälkäiset puputtajat roikkuvat siinä ahmien herkkupellettejä. Ruokailussa menee ehkä minuutti ja sitten kanit näyttävät tyytyväisiltä. Tämän jälkeen häkin ovi aukeaa ja kanit saavat jaloitella niin kauan kun olen kotona :)

Mä ajattelin tänään mennä näöntarkastukseen, koska mulla on selvästi huonontunut näkö. Taidan tarvita "päätelasit" tietokoneella työskentelyn ajaksi. Outo fiilis silmissä kun joutuu siristelemään koko ajan. Hyvää päivää teille kaikille!