Kamala koirakuume!

'

Hyvin suurena eläinten ystävänä on nyt pakko todeta, että mulla on aivan järkyttävä koirakuume! Lapsuudessani meillä oli huskyja ja niistä on elossa vielä kolme. Valitettavasti en voi ottaa yhtäkään näistä ihanista dogeista meille tänne Helsinkiin asumaan. Meidän huskyt on aina ollut ulkokoiria ja ne ei mitenkään viihdy sisällä, vaikka lenkkejä olisikin useita päivässä. 

Näistä huskyista Pimu -niminen hankittiin vähän niin kuin mulle, vaikka koko perheen koiria olivatkin. Pimu on ihana koira ja tulee toimeen kaikkien kanssa, kärpäsistä kaneihin. Spartankin kanssa se on ihan paras kaveri, mutta harmittaa niin paljon etten voi rakasta koiraani ottaa kerrostaloon.

Se on välillä kyläillyt mun luona kun asuin yksin Helsingin keskustassa. Silloin tajusin, ettei se sovi sisätiloihin; kun vein roskat ulos, niin Pimu jäi ulvomaan sisälle. Se olisi jatkanut ulvomista luultavasti hyvinkin kauan, koska on tottunut laumaelämään. Jos meillä olisi _aina_ joku kotona täällä Pimun kanssa, niin se olisi mahdollista.

Ja siihen koirakuumeeseen! Ollaan pohdittu montaa koirarotua Samin kanssa ja mikään ei tunnu sopivan meille. Koiran tulisi olla

1. kerrostaloon sopiva eli siis mahdollisimman vähän herkkähaukkuinen (toki saisi paljon liikuntaa ja aktiviteetteja)

2. ei-riistaviettinen kanien takia (tosin huskyilla on aika voimakas saalistusvietti, mutta Pimu on täysin eri maata)

3. terve rotu! En haluaisi koskaan tukea epätervettä koirarotua. Haluan myös "koirannäköisen" koiran :D

Husky on mun mielestä maailman paras koirarotu aktiivisuuden ja lempeyden takia. Huskyt on itsenäisiä eikä niillä ole vahtiviettiä. Husky on melko terve rotu alkukantaisuuden takia ja ulkonäkö on mitä ihanin! Olen tavannut monta huskya, jotka on koko elämänsä viettäneet kerrostalossa, mutta olen nähnyt huskyjen nauttivan niin paljon laumastaan ulkona, että en osaisi kuvitella ottavani huskya kerrostaloon.

Ei olla siis hankkimassa koiraa tässä ja nyt, vaan puntaroidaan meille sopivaa koirarotua.

Tässäpä muutama rotu mitä ollaan mietitty:

Shiba inu - Todettiin, että liian vaikea ja "kissamainen" rotu meille. Shiba inu on varmaan yksi vaativimmista roduista. Ainakin näin olen kuullut!

Akita - Harvoin tulee toimeen muiden koirien kanssa ja vahtivietti on suuri. Pärjäisinkö oikeasti vaativan vahtikoiran kanssa? Itsenäinen luonne on kuitenkin hyvin huskymainen, mutta akitat ovat kuitenkin isoja karhukoiria, joilla saattaa olla viettiä vielä tallella.

SK collie - Vahva ehdokas! Nimenomaan lyhytkarvainen, eikä pitkäkarvainen collie. Arkuus huolestuttaa ja joillakin yksilöillä saattaa olla vakaviakin ongelmia arkuuden ja näykkimisen kanssa. Onko jollain kokemuksia tästä rodusta?

Suomenlapinkoira - Tätä suositellaan mulle paljon ja kylläpä onkin ihana rotu. Sympaattinen ja oppivainen. Onko haukkuherkkä? Kokemuksia?

Cockerspanieli - Luppakorvat mietityttää, mutta muuten voisi olla meille oikein kiva koira. Aktiivinen, mutta helppo kouluttaa ja lempeä. Kokemuksia? 

Irlannin-/tai englanninsetteri - Rakastan settereitä, mutta oiskohan liikaa metsästysviettiä ja mites tää kerrostalo?

Keeshond - Kuulemma ihanan aktiivinen ja mukavaluonteinen koira. Onko näin? Karva mietityttää. Voiko olla karvaisempaa koiraa?

Japaninpystykorva - Taitaa olla niin haukkuherkkä, että hylkäsimme heti. Kokemuksia?

Labradorinnoutaja - Kiva koira, melko helppo kouluttaa ja suloinen. Lonkkavikoja ja allergioita? Ei mikään maailman tervein rotu kyseessä.

Ei haluta pientä koiraa. Ei haluta villakoiraa, snautsereita eikä terrierejä. Kaikki coton de tulear -tyyppiset rodut ei myöskään säväytä meitä. Mäyräkoirat ei sovi metsästysvietin takia. Saksanpaimenkoira ja belgianpaimenkoira on ehdoton ei. Liian vaikeita ja tempperamenttisia koiria meidän elämään :) Pystykorvat ja arktiset rodut kiinnostaa! Myös jotkut paimenkoirat.

Kiitoksia avusta!